Suurimmalla osalla ihmisistä kasvuhormonia muodostuu luonnostaan aivolisäkkeessä. Nimensä mukaisesti kasvuhormoni stimuloi kasvua. Se osallistuu kuitenkin myös moniin muihin keskeisiin toimintoihin elimistössä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • vahvan ja terveen luuston kehittyminen
  • aineenvaihdunnan säätely, erityisesti rasvattoman lihaskudoksen ja rasvakudoksen tasapaino
  • elinten kehitys ja niiden toiminnan ylläpito
  • yleinen hyvinvointi ja energiataso.

Mistä hidas kasvu johtuu?

On monia mahdollisia syitä, joiden vuoksi lapsi saattaa vaikuttaa kasvavan ikätovereitaan tai sisaruksiaan hitaammin. Osa on täysin vaarattomia, eikä niillä ole vaikutusta lapsen terveyteen. Jotkut lapset esimerkiksi vain kasvavat eri tahtiin kuin muut ja kirivät eron umpeen iän myötä.

On kuitenkin muita, vakavampia syitä, joiden takia lapsi ei välttämättä kasva siten kuin hänen pitäisi. Nämä syyt vaihtelevat heikosta ravitsemuksesta tiettyihin sairauksiin, esimerkiksi munuais- tai maksasairauksiin. Syynä voi myös olla, ettei lapsen elimistö tuota tarpeeksi kasvuhormonia, jonka tehtävänä on saada hänet kasvamaan.

Hoito ihmisen kasvuhormonilla (hGH) eli kasvuhormonihoito on biosynteettinen hormonikorvaushoito. Hoidossa käytettävä kasvuhormoni on täysin identtinen elimistön tuottaman luonnollisen kasvuhormonin kanssa. Koska se on proteiini, se on annettava pistoksena, jotta se toimisi oikein.

Kasvuhormonihoitoa annetaan tavallisesti lapsille, joiden kasvu on hidastunut taustalla olevan häiriön takia. Sitä voidaan antaa myös aikuisille, joilla on kasvuhormonin puutos.

Pistosvälineiden suunnittelun paranemisella ja kehityksellä on ollut suuri merkitys päivittäisiä kasvuhormonipistoksia tarvitseville lapsille. Nykyään saatavilla on valikoima injektiokyniä, joissa on monenlaisia hyödyllisiä ominaisuuksia.

Aloitimme uraauurtavan työmme kasvuhormonihoidon kehittämiseksi jo yli 30 vuotta sitten, ja kolme vuosikymmentä myöhemmin kasvuhäiriöiden hoitoon tarkoitetut tuotteemme auttavat edelleen ihmisiä eri puolilla maailmaa.

[1] https://www.magicfoundation.org/

[2] Nora JJ, Nora AH, Sinha AK, Spangler RD, Lubs HA. The Ullrich-Noonan syndrome (Turner phenotype).

Am J Dis Child. 1974;127:48–55.

[3] The source is not a scientific one, it is just counting the number of sizes https://www.overstock.com/guides/childrens-clothing-buying-guide

0, 3M, 6M, 9M, 12M, 18M, 2Y, 3Y, …